tiistai 8. toukokuuta 2012

Nuorten kuulemistilaisuudesta

Tää blogi on täällä sitä varten, että nuorisovaltuutetut kertoo lauta- ja johtokuntien kokousten kuulumisia ja tunnelmia, mutta miepä nyt päätin vähän rikkoa rajoja ja kirjottaa tänään olleesta nuorten kuulemistilaisuudesta.

Mehän siis nuvan kautta ollaan edustamassa vaikka ja missä - lähinnä kertomassa omia mielipiteitä ja valmiina ottamassa vastaan alotteita ja palautetta. Tai sitte vaan mainostamassa itteämme tai edustamassa Rovaniemen nuoria. Veteraani päivänä laskemassa kynttilöitä, koulukäynneillä... Millon missäkin! Tänään sitte oli vuorossa jokavuotinen nuorten kuulemistilaisuus, joka siis on ilmeisesti lakisääteinen "nuorten valitusten pakkokuuntellua". Tai miksi sitä nyt kutsuisi. Tarkoitus on siis kuunnella kaupungin tai kunnan epäkohtia nuorten näkökulmasta ja päättäjät sitten on kuuntelemassa ja keskustelemassa - jos vaikka saataisiin jotain muutettua ja kehitettyä! :)

Ite lähin tänä vuonna mukaan sen hyvän mielen takia, joka mulle jäi viime vuodelta. Tuntu nimittäin siltä, että sai oikeasti vaikuttaa asioihin ja tutustu uusiin ihmisiin - siksipä siis mukaan tänäki vuonna! Tää vuosi kuitenki oli pettymys ainaki mun osalta, koska taso oli viime vuonna niin korkealla. Harmittaa vähän niidenkin puolesta, jotka oli siellä ekaa kertaa ja ensivaikutelma oli tuollanen.
       
Me siis työskenneltiin ryhmissä ja listattiin epäkohtia eri ikävaiheista; yläasteiästä, 2. asteen koulutuksen ajalta ja sitte sen jälkeisestä elämästä. Ite työskentelin koko ajan tosi mukavien ihmisten kanssa yläasteiän pisteellä, missä meiltä päälimmäisiksi aiheiksi nous koulukiusaaminen, oppilaanohjauksen puute, opettajien epäpätevyys yms. jotka me koettiin tärkeiksi. Tehtiin niistä tosi hienot esittelyt pienellä porukalla samaan aikaan, kun toinen ryhmä teki kahdesta muusta ikävaiheesta koosteen niiden epäkohtien kanssa. Parannusehotukset totta kai valmiina, vaikkakin vähän aukinaisina vielä.

Sitte me esiteltiin ne päättäjille. Tai voisko sanoa "päättäjille", koska 75 kaupunginvaltuutetusta vaan viis oli paikalla ja loput oli muuten nuorten kanssa toimivia henkilöitä - esim. romotkelta ja kouluilta. Päättäjät ei ilmeisesti ollu päässy paikalle päivällä olevien töidensä takia, jota en kyllä tajua - miten vaan viidestoistaosa ihmisistä pääsi paikalle? Eikö kiinnostus riitä vai mikä on? Se on voivoi, jos siitä ei saa mitään rahallista korvausta, mutta musta se kokemus on tärkein - se on sitte jälkeen päin turha valittaa sitä, että kun nuoret ei koskaan kerro niiden mielipiteitä asioihin. Sillon ku on tilaisuus kuulla, niin sinne paikalle kans pitäis tulla. Onhan meillä nuorillaki päivällä koulua, eikä me saada niitä menetettyjä oppitunteja mitenkään takasi.

Musta oli kans sitte aika inhottavaa, kun oltiin koko aamu valmisteltu meiän esityksiä asioihin ja sitten esitysten jälkeen päälimmäisenä jäi vaan mieleen, että ei niitä vissiin kiinnostanukkaan. Jokanen ajatus melkeinpä tyrmättiin ja sanottiin, että ei niihin voi vaikuttaa tai ei oo resursseja - tai ei se noin voi olla. Oon ihan samaa mieltä mitä yks nainen siellä jossaki vaiheessa totes: "Jos nuoret on tuon asian nostanu esille, niin jokuhan siinä sillon on pielessä". Niinpä. Ei me turhaa niitä asioita esille nostettais ja keksittäis ratkasuja, jos se on meidän mielestä okei. Ja mua harmittaa tuo ihan hirveästi, vaikka sanottiin, että niitä asioita viedään eteen päin - sen pitäis myös tuntua siltä.

Porukkahan oli mahtava, mutta aina ei näköjään voi onnistua.